Mitä hydrauliikkaöljyltä vaaditaan?
Hydraulijärjestelmiä löytyy joka puolelta päivittäistä elämää, olipa kyseessä maatalouskoneet, traktorit, pyöräkuormaajat, teollisuussovellukset kuten puristimet ja ruiskuvalukoneet, tai raskaat kuorma-autot, kippiautot ja kunnalliset ajoneuvot tieliikenteessä. Hydrauliöjyjen käyttöön liittyvät vaatimukset ovat moninaiset ja kasvavat teknologian kehittyessä. Kompaktimpien mallien, pienempien öljymäärien ja erityisten suunnitteluominaisuuksien (kuten lyhyemmät voiteluvälit) myötä voiteluaineelle kohdistuvat lämpötila-, paine- ja kuormitusvaatimukset ovat korkeammat. Lisäksi järjestelmät toimivat usein ympäri vuorokauden, ja operaattorit odottavat niiltä suurta tehokkuutta. Voiteluaineen laatu on ratkaiseva tekijä järjestelmien käyttöiän ja tuottavuuden kannalta. Tämän vuoksi tarvitaan voiteluaineita, jotka täyttävät kaikki vaatimukset ja takaavat järjestelmien luotettavan ja tehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa.
Hydrauliikkaöljyjen standardit
DIN 51524 -standardissa määritellyt tekniset vaatimukset edustavat hydraulinesteille asetettuja vähimmäisstandardeja. Useimmille hydraulijärjestelmille valmistajat suosittelevat nesteitä, jotka täyttävät DIN 51524 part 2 ”HLP” tai part 3 ”HVLP” kriteerit. Näihin vaatimuksiin sisältyvät muun muassa demulgointikyky, puhtausaste, ilman vapautumisominaisuudet, biohajoavuus ja suodatettavuus. Lisäksi on tärkeää noudattaa haluttua viskositeettiluokkaa sekä viskositeetti-lämpötilakäyttäytymistä. Tämän vuoksi ADDINOL hydrauliöljyt valmistetaan korkealaatuisista perusöljyistä, ja niihin lisätään käyttökohteesta riippuen erilaisia lisäaineita.
Hydrauliikkaöljyjen viskositeetit
Epäpuhtauksien tehokas hallinta on tärkeää, mutta myös hydraulinesteiden virtauskäyttäytymisellä, erityisesti äärilämpötiloissa, on keskeinen merkitys. Nämä ominaisuudet määritellään viskositeettiindeksillä (VI), joka vaikuttaa kaikkien komponenttien luotettavaan voiteluun. VI lasketaan kinemaattisen viskositeetin perusteella 40 °C:ssa ja 100 °C:ssa. Alhainen viskositeetti-indeksi viittaa heikompaan öljyn virtaavuuteen matalissa lämpötiloissa ja suurempaan viskositeetin vähenemiseen korkeissa lämpötiloissa.
Kylmäkäynnistyksessä tai ulkokäytössä on tärkeää varmistaa, että kaikki voitelukohdat saavat nopeasti riittävästi voiteluainetta järjestelmän moitteettoman toiminnan takaamiseksi. Jos voiteluaineen juoksevuus ei ole riittävä, voi ilmetä kulumisia, mitkä puolestaan hidastaa reaktioaikoja ja lisää energiankulutusta. Korkeissakin lämpötiloissa on tärkeää ylläpitää vakaa voitelukalvo, sillä sen puute voi johtaa kulumiseen ja kavitaatioon. Laadukkaat perusöljyt, joissa on luonnostaan korkea viskositeetti-indeksi (VI) sekä tehokkaat lisäaineet, takaavat parhaan vasteen ja maksimaalisen tehokkuuden kaikissa lämpötiloissa ADDINOL-hydrauliöljyjen käytössä.
Hydrauliöljyjen viskositeetti ei ole laatuominaisuus, vaan sen määrittelee valmistaja sovelluksen mukaan. Esimerkiksi hydrauliöljy HLP 46: HLP viittaa öljyn tyyppiin, kun taas 46 kuvaa sen kinemaattista viskositeettia (mm²/s) @40°C:ssa. Viskositeetti määräytyy nesteen sisäisen kitkan perusteella, ja se vaihtelee lämpötilan mukaan. Alhaisissa lämpötiloissa viskositeetti kasvaa, kun taas korkeammissa lämpötiloissa se laskee.
Hydrauliikkaöljyjen värit
Hydrauliöljyn väri ei kerro tuotteen laadusta. Valmistajasta riippuen öljyt voivat olla vihreitä, punaisia tai sinisiä. Tämä väri ei kuitenkaan paljasta, onko yksi hydrauliöljy parempi tai huonompi kuin toinen. Öljyn väri ei myöskään indikoi sen ikääntymistä tai käyttökelpoisuutta. Vaikka nesteet saattavat muuttua väriään ikääntyessään, ei niiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä siitä, täyttävätkö ne edelleen vaatimukset. Väri voi myös muuttua veden tai epäpuhtauksien pääsyn tai dieselilmiön vaikutuksesta. Jos hydrauliöljysi väri muuttuu merkittävästi, on suositeltavaa lähettää se laboratorioon analysoitavaksi. Laboratoriossa voidaan tarkasti selvittää, onko öljy menettänyt käyttökelpoisuutensa vai voiko sitä käyttää edelleen luottavaisin mielin. Analysoidut tekijät, kuten viskositeetti, kontaminaatiotaso, lisäaineiden hajoaminen tai vesipitoisuus, tarjoavat tietoa mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
