Shell Gadus S2 V220 0

Shell Gadus S2 V220 0

Shell Gadus S2 V220 0 on korkealaatuneen ja monikäyttöinen korkeapainerasva pyörivien laakerien, teollisuuden ja kuljetussektorien yleisesti esiintyvien saranoiden ja liukupintojen voiteluun.

Tuotteen aiemmat nimet: Shell Retinax EP 0 | Shell Alvania EP (LF) 0

Pakkauksen tuotenumero ja pakkauskoko:

GAD-S2V2200-18 | 18 kg | Kysy tarjous
GAD-S2V2200-50 | 50 kg | Kysy tarjous

 

Shell Gadus S2 V220 0

Shell

Shell Gadus S2 V220 0 on korkealaatuneen ja monikäyttöinen korkeapainerasva, joka on valmistettu korkeaviskositeettisten mineraaliöljyjen ja litiumsaippuan seoksesta. Se sisältää korkeapainelisäaineita, sekä muita tehokkaita lisäaineita, jotka parantavat suorituskykyä eri sovelluksissa. Tämä rasva on erityisesti suunniteltu pyörivien laakerien, sekä teollisuuden ja kuljetussektorien yleisesti esiintyvien saranoiden ja liukupintojen voiteluun.

Shell Gadus S2 V220 0 on valmistettu erikoisilla äärimmäisen paineen lisäaineilla, jotka mahdollistavat niiden kestävän raskaita ja iskuja ilman, että voiteluainekerros heikkenee. Tämä korkea mekaaninen vakaus on ratkaisevan tärkeää värisevissä ympäristöissä, joissa riittämätön vakaus voi aiheuttaa rasvan pehmenemistä, mikä johtaa voitelusuorituskyvyn heikkenemiseen ja mahdollisiin vuotoihin.

Lisäksi Shell Gadus S2 V220 0 on suunniteltu kestämään vettä, mikä tekee siitä erinomaisen vaihtoehdon käytettäväksi olosuhteissa joissa vedelle altistuminen on todennäköistä.

Huolellisesti valitut perusöljykomponentit tarjoavat erinomaisen hapettumiskestävyyden, varmistaen, että rasva säilyttää koostumuksensa varastoinnin aikana. Ne kestävät myös korkeita käyttölämpötiloja ilman kovettumista tai saostumien muodostumista laakereissa.

  • Erinomainen kiinnitarttuvuus
  • Hyvät kulumisenesto- ja EP-ominaisuudet
  • Kestää hyvin iskumaisia kuormia
  • Erinomainen veden kesto

Voitelurasvat ovat puolinestemäisiä tai kiinteitä voiteluaineita, jotka on valmistettu lisäämällä sopiva sakeutusaine nestemäiseen perusöljyyn. Tiettyjä voitelurasvan ominaisuuksia voidaan parantaa erityisesti lisäämällä lisäaineita ja kiinteitä voiteluaineita. Voitelurasvan suorituskykyparametreihin vaikuttavat kaikkien sen sisältämien yksittäisten komponenttien, kuten perusöljyn, sakeutusaineiden, lisäaineiden ja kiinteiden voiteluaineiden, ominaisuudet. Eri perusöljyjen lukuisat yhdistelmät eri viskositeettikerroksissa eri sakeuttamisainetyyppien ja eri lisäaineiden kanssa mahdollistavat samanaikaisesti suuren määrän erilaisia voitelurasvoja.

Voitelurasvan pääkomponenttina voidaan pitää sen sisältämää perusöljyä, jonka osuus lopputuotteesta on tyypillisesti 70–95 prosenttia.
Voitelurasvan voiteluominaisuudet perustuvat sekä paksuntimeen että perusöljyyn, mutta lopullisen voitelukyvyn ratkaisee ennen kaikkea perusöljyn viskositeetti.

Voiteluöljyihin verrattuna voitelurasvoille on ominaista parempi tarttuvuus ja alhaisempi juoksevuus.

Lisäaineita lisäämällä voitelurasvojen käyttöominaisuudet voidaan optimoida erityisesti tarttuvuuden, vanhenemisvakauden, korroosiosuojauksen, kulumissuojauksen ja kantokyvyn suhteen.

Voitelurasvoissa käytetään usein seuraavan tyyppisiä lisäaineita:

  • Hapettumisen estäjät (Parantavat ikääntymisen vakautta).
  • Korroosionestoaineet.
  • Lisäaineet tarttuvuuden parantamiseksi.
  • AW-lisäaineet (Kulumisenestoaine).
  • EP-lisäaineet (Korkeapainelisäaineet).

Erityisesti keskusvoitelujärjestelmissä on otettava huomioon talvella rasvan pumpattavuus ja sen voitelukohteeseen saattaminen. Pumpattavuuteen vaikuttavat keskeisesti sekä rasvan kovuus että käytetyn perusöljyn tyyppi ja paksuus. Rasvan kovuutta mitataan standardoidulla NLGI-asteikoilla.

Yleisimmät kovuusluokat ovat:
• NLGI 00 = puolijuokseva (Suositellaan talvikäyttöön)
• NLGI 0 = erittäin pehmeä (Suositellaan myös talvikäyttöön)
• NLGI 2 = normaali (Suositellaan pääsääntöisesti kesäkäyttöön)

Järjestelmät ovat keskenään erilaisia ja linjastojen pituudet vaihtelevat. Yleensä talviaikaan on syytä käyttää pehmeäpää rasvaa kuin kesällä. Talvikäyttöön sopivan rasvan käyttöön kannattaa siirtyä hyvissä ajoin ennen pakkasia, sillä rasvan vaihtuminen koko putkiston matkalla voi kestää useita päiviä. Käyttötuntien lisäksi rasvan vaihtumisnopeus riippuu voiteluaineen annostelumäärästä sekä voiteluputkiston pituudesta ja halkaisijasta.

Voitelurasvan sakeuttaja erottaa sen nestemäisistä voiteluaineista. Sakeuttajat koostuvat molekyyleistä, polymeereistä tai hiukkasista, jotka ovat osittain liukoisia voitelunesteessä. Ne järjestäytyvät luodakseen puolijäykän rakenteen rasvaan. Eri kemialliset yhdisteet voivat toimia sakeuttajina rasvalle.

Yleisimmät sakeuttajat ovat yksinkertaisia saippuoita. Yksinkertainen saippua muodostuu orgaanisen hapon (erityisesti rasvahapon tai pitkäketjuisen rasvahapon) ja alkalimetallin reaktiossa, mikä johtaa orgaanisen suolan syntyyn. Tätä prosessia kutsutaan saippuoitumiseksi. Yksinkertaiset saippuat johdetaan tyypillisesti litium- ja kalsiumsuoloista, kun taas natrium-, alumiini- ja bariumsuolat ovat harvinaisempia. Esimerkkejä yksinkertaisista saippuasakeuttajista ovat litium 12-hydroksystearaatti ja kalsiumstearaatti. (Litiumsaippua ja Kalsiumsaippua)

Kompleksi-saippuoita käytetään yleisesti rasvan sakeuttajina. Termi ”kompleksi” kuvaa yksinkertaisen saippuan ja kompleksiaineen yhdistelmää. Esimerkiksi litiumkompleksisakeuttaja sisältää tyypillisesti litium 12-hydroksystearaattia (yksinkertainen saippua) yhdessä suolan kanssa, joka on peräisin lyhyemmän ketjun difunktionaalisesta karboksyylihapposta, boorihaposta tai aromaattisesta haposta (Kompleksi aine). Nämä kompleksisakeuttajat perustuvat yleensä litium-, kalsium- tai alumiiniyhdisteisiin. Joissakin tapauksissa erilaisia sakeuttajia sekoitetaan rasvaan, jota voidaan kutsua hybridisakeuttajaksi tai tietyissä tapauksissa kompleksisakeuttajaksi.

Voitelurasvaa voidaan myös sakeuttaa käyttämällä ei-saippuamateriaaleja. Joitakin yleisiä ei-saippuapaksuntimia ovat mm. polyurea, organofiilinen savi, pyrogeeninen piidioksidi ja fluoripolymeerit.

Tekniset tiedot:

Monikäyttörasva
Lithium

NLGI 0

Väri: Ruskea
Perusöljyn viskositeetti: 220 cSt @40°C
Käyttölämpötilat: -30°C – 120°C

Käyttöalueet:

  • Monitoimirasva
  • Laakerit
  • Liukupinnat
  • Iskukuormitukset
  • Vedelle altistuvat kohteet
  • Korkeat paineet